Jumalanpalvelus

Kristillinen seurakunta on jumalanpalvelukseen kokoontuva yhteisö.

Linkit striimattaviin messuihin, jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin (klikkaa tästä).

Mitä on jumalanpalvelus tai liturgia?

Luterilaisen kirkon julkinen eli kaikille yhteinen ja avoin jumalanpalveluselämä rakentuu liturgisen rukouksen ympärille.

Liturginen rukous tarkoittaa historian saatossa kehittynyttä tapaa rukoilla erilaisia rukouksia tietyssä järjestyksessä. Liturginen rukous sisältää Jumalan sanan lukemista, siihen ja uskoon ja elämään liittyvää opetusta (saarna) sekä ehtoollisen vieton. Liturginen rukous on kehittynyt juutalaisuudesta (synagoga-palvelus ja Jerusalemin temppeli), kristittyjen yhteisestä ateriasta (Jeesuksen asettamasta ehtoollisesta) sekä kristittyjen kilvoittelijoiden erämaassa harjoittamasta rukouksesta.

Seurakunnan järjestävät eri tilanteissa myös hartauksia. Ne ovat vapaamuotoisia rukoustilanteita, joissa yleensä luetaan Jumalan sanaa ja rukoillaan, mutta ilman liturgian määräämää järjestystä.

Miksi sitä tehdään?

Jumalanpalvelusta vietetään Jumalan kunniaksi ja ihmisten palvelemiseksi. Sana "jumalanpalvelus" itse asiassa sisältää nämä kaksi puolta. Yhtäältä me palvelemme eli palvomme Jumalaa - kunnioitamme häntä, rukoilemme häntä, odotamme häneltä hyvää - ja toisaalta Jumala palvelee meitä: hän antaa meille sanansa ja ehtoollisen sakramentin, jossa saamme leivän ja viinin kautta kohdata Jumalan aineellisesti.

Virsilaulu on keskiössä

Liturgisessa rukouksessa on kyse aina vuoropuhelusta. Rukous, jota johtaa (eli lukee) yleensä pappi), saa usein kirkkokansalta vastauksen: "Aamen." (Se tarkoittaa: totisesti, tapahtukoon näin.) Joskus kansa osallistuu rukoukseen laulamalla rukoushuudahduksen rukouksen väliin.

Luterilaisessa kirkossa erityisen tärkeä yhteisen rukouksen muoto on yhteislaulu. On sanottu, että se joka laulaa, rukoilee kahdesti - laulaessa ihmisen ruumis ja sielu ovat yhdessä mukana rukouksessa; mieli miettii rukouksen sisältöä ja ruumis tuottaa sekä äänen että sävelen, jolla se tulee ulos.

Ketkä ovat tervetulleita?

Kaikki ovat tervetulleita jumalanpalvelukseen. Jumalanpalvelus on tarkoitettu kaikille sosiaaliluokille, kaiken ikäisille, köyhille ja rikkaille, nuorille ja vanhoille. Liturginen jumalanpalvelus on aika erilainen tapa viettää yhdessä aikaa kuin mikään muu. Se ehkä rinnastuu koulun kevätjuhlaan tai vastaavaan. Liturgiseen jumalanpalvelukseen voi oppia.

Jumalanpalveluksen toteuttamisessa on pappien ja kanttorien lisäksi mukana seurakuntalaisia.

Jumalanpalveluksiin voi osallistua myös etänä (linkki tässä).

Liturgisessa jumalanpalveluksessa rukoillaan tietyssä järjestyksessä

Alla on pääjumalanpalveluksen rukousjärjestys, joka on laajin liturgialtaan - muissa, viikolla olevissa messuissa on jättty osa rukouksista pois. Liturgisessa rukouksessa edetään tavallaan kristinuskon ulkokehältä kohti ydintä. Ensin jätetään syyllisyys taakse, sitten kuullaan opetusta ja tämän jälkeen vietetään ehtoollista.

1. Alkusiunaus kertoo, kenen nimessä ollaan koolla (Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen).
2. Yhteinen rippi - eli tunnustamme syntimme ja saamme synninpäästön - auttavat meitä heittämään syyllisyyden ja häpeän pois mielestä. Kiitosrukouksessa kiitämme tästä Jumalan lahjasta.
3. Rukoilemalla psalmin voimme muistaa, että Jumala tuntee ihmiselämän tunteiden moninaisen kirjon.
4. Laulamme usein, "Herra, armahda meitä". Se tarkoittaa, että pyydämme Jumalalta kaikenlaista apua elämäämme. (Armahda tarkoittaa siis yleistä avun pyytämistä, ei syntien anteeksiannon pyytämistä enää uudelleen - nehän saatiin jo anteeksi!)
5. Kunnian ja kiitosvirren aikana kunnioitamme (usein seisten) kolmiyhteistä Jumalaa, Isää ja Poikaa ja Pyhää Henkeä.
6. Päivän rukouksessa rukoillaan luettaviin raamatunteksteihin ja niiden teemaan liittyvä rukous.
7. Raamatunluvussa kuulemme Jumalan puhuvan meille Raamatun sanojen kautta.
8. Jumalan puheeseen vastataan usein jollain musiikilla, jonka kanttori soittaa, ja päivän virrellä, jonka laulamme yhdessä.
9. Evankeliumissa kuulemme Jeesuksesta ja hänen tuomastaan pelastuksesta. Saarnassa tulkitaan, mitä tämä tarkoittaa meidän hengellisessä elämässämme.
10. Uskontunnustuksessa tunnustamme kristillisen uskon. Sen voi tunnustaa, vaikka joku kohta uskontunnustuksessa tuntuisikin vaikealta itse uskoa - tunnustus kuitenkin esittää kristillisen uskon ytimen.
11. Esirukouksessa rukoillaan yhteisten asioiden ja toisten puolesta. Siinä sydämemme kääntyy kaikkia läheisiämme - ei vain kirkossa olevia - kohtaan ja tuomme heidät ja yhteiskuntamme asiat Jumalan kannettavaksi.
12. Uhrivirren aikana me kannamme kolehdin ja näin annamme rahaa hyväntekeväisyyteen.
13. Eukaristisessa rukouksessa muistamme Jumalan pelastustekoa Kristuksessa. Kunnioitamme seisaaltaan laulaen Jumalaa, joka on pyhä, mutta joka tulee luoksemme. Jeesuksen sovitustyö tulee Jumalan armon vaikutuksesta läsnäolevaksi leivässä ja viinissä.
14. Isä meidän -rukous on niin sanottu "täydellinen rukous", jonka Jeesus itse on opettanut meille.
15. Toivotamme toisille Herran rauhaa.
16. Laulamme seisaaltaan Jumalan Karitsa -hymnin ja kunnioitamme Jeesusta, joka on itse läsnä nyt ruumiillisesti leivässä ja viinissä.
17. Ehtoollista viettäessä saamme tuoda itsemme Jumalalle, kun Jumala antaa itsensä meille. Ehtoollisen aikana rukoillaan usein laulaen.
18. Ehtoollisen jälkeen rukoillaan kiittäen ehtoollisen lahjasta ja ylistäen Jumalaa kaikesta hyvästä, mitä hän on meille tehnyt.
19. Siunauksessa meidän yllemme rukoillaan Jumalan hyvää voimaa.
20. Lopussa voidaan laulaa vielä virsi, joka suuntaa meitä kohti maailmaa, rakastamaan lähimmäistämme ja auttamaan kaikkia.