Mitä on paasto? -otsikko. Kuvassa syövä lintu.

Nykyään paastolla tarkoitetaan usein laihduttamiseen liittyvää ruoan vähentämistä. Paaston perusmerkitys onkin se, että vähennetään ruokaa tai muutetaan sitä yksinkertaisemmaksi.

Erilaiset paastomuodot

Nykyään on monenlaisia erilaisia paastoja.

Usein paastoaminen liittyy terveyteen: on mehupaastoa, 16/8-pätkäpaastoja, vuoropäiväpaastoa, 5:2-paastoa ja kaikenlaista muuta. Joskus paastoaminen on luonteeltaan aatteellista, kuten esimerkiksi Ekopaasto-kampanja. Siinä ajatus on, että paastoamalla voidaan vaikuttaa kulutukseen ja siten ilmastonmuutokseen. Paastoaminen voi olla myös hengellistä. Monessa uskonnossa on paastokäytäntöjä, niin myös kristinuskossa.

Näillä sivuilla käsitellään hengellistä paastoa. Ihminen voi paastota toki terveydellisistä, aatteellisista ja hengellisistä syistä, kaikkea samaan aikaan!

Kirkko ei edellytä kirkon jäseniltä paastoa, eikä sitä, että paastossa käytettäisiin perinteistä tapaa. Sen vuoksi jokainen voikin valita itselleen parhaimman tavan paastota. Se voi olla perinteinen ruokapaasto, tai sitten karkkipaasto, televisiopaasto, somepaasto, tai joku muu, itse valittu paaston tai pidättäytymisen muoto.

Miten paastotaan ruoasta?

Uskonnollinen tai hengellinen paastoaminen ei tarkoita sitä, että lopetettaisiin syöminen kokonaan, vaan se tarkoittaa sitä, että vähennetään syömisen määrää. Länsi-Euroopan kristilliset tavat ovat perinteisesti - satoja vuosia - olleet sellaiset, että paastoaminen on tarkoittanut vain yhden pääaterian syömistä kahden aterian sijasta. Toinen pääateria on korvattu kahdella pienellä välipalalla. Toinen tapa ilmaista tämä on sanoa, että päivän aika näytetään vain yksi täydellinen ateria ja muista aterioista vähän yli puolet. Sanana paasto viittaa siis aterioiden vähentämiseen.

Paastoaminen on siis sitä, että toinen pääateria korvataan pienemmillä välipaloilla.

Paastoon voi liittyä myös ruoan laadun muuttaminen tai pidättäytyminen. Klassinen esimerkki siitä on lihasta pidättäytyminen (abstinenssi). Se tarkoittaa sitä, ettei syödä ruokia, joissa on käytetty lihaa. Usein liha on korvattu kalalla tai pelkillä kasviksilla.

Aiempina vuosisatoina oli vallitseva tapa, että kristityt paastosivat ja pidättäytyivät lihasta keskiviikkona ja perjantaina. Silloin syötiin lihan sijasta usein kalaa. Tästä perinteestä on kuitenkin syntynyt myös suomalaisille tuttu torstain hernekeittopäivä. Torstaina piti syödä vähän vahvemmin, jotta jaksettiin perjantaina olla vähemmällä ruoalla, joten torstain ravitseva hernekeitto auttoi jaksamaan. (Lue lisää Wikipediasta.)

Paastoamisen rajat

Kristilliseen paastoon ei kuulu se, että oltaisiin koko päivä tai vuorokausi syömättä! Paastoaminen ei myöskään koske lapsia, vanhuksia, tai sairaita, tai henkilöitä, jotka muusta syystä tarvitsevat pysyvät ruoka-ajat (esim. diabeetikot).

Perinteinen kristillinen tapa on, että kristityt paastoavat pääsiäistä edeltävänä paastonaikana, maanantaista lauantaihin, mutta eivät enää sunnuntaina. Sunnuntai jätetään paaston ulkopuolelle, koska se on pyhäpäivä. Tästä voit lukea lisää paastonaikaa käsittelevältä sivulta!

Mitä tehdä kaupassa, kokatessa tai ravintolassa?

Miten ruoan määrää voi sitten vähentää? Paaston tarkoitus ei ole, että ruokaa laitettaisiin/tilattaisiin sama määrä ja jätettäisiin osa syömättä, vaan että ruokaa ylipäänsä myös on vähemmän. Se, että ruoan määrää säätelee jo hankinnan ja valmistuksen yhteydessä, auttaa toteuttamaan paastoa.

Kauppaesimerkki: osta pienempi pakkaus. Jos olet tottunut esimerkiksi ostamaan 400 grammaa jauhelihaa, kokeilee 200-300 gramman pakettia. 

Kokkausesimerkki: käytä paketista vain puolet ruoanlaittoon. Näin ruokaa tulee pienempi määrä. (Huolehdi kuitenkin siitä, että lapset saavat tarpeeksi ruokaa.)

Ravintolaesimerkki: jos syöt usein kerroshampurilaisia, vaihda kerroshampurilainen pienempään (esim. juustohampurilainen).

Lue lisää seuraavalta sivulta, miksi paastotaan!

Teksti: Juha Itäleino