Ennen vihkimistä avioliiton esteet tutkitaan. Sillä varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu ja pari voi mennä naimisiin. Esteiden tutkintaa pyydetään viimeistään viikkoa ennen häitä.

Avioliitto solmitaan joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Siviilivihkimisen jälkeen liitto voidaan siunata kirkossa.

Vihki- eli toimituskeskustelussa keskustellaan papin kanssa avioliiton merkityksestä, vihkimisen kulusta ja vihkikaavan yksityiskohdista. Keskustelun yhteydessä täytetään alustavasti vihkimisilmoituslomake ja sovitaan mahdollisista kuulutuksista.

Kirkkohäissä pyydetään siunausta avioliitolle. Pari lupautuu naimisiin mennessään rakastamaan toisiaan myös vaikeina aikoina. Vihkimisessä tulee olla läsnä vähintään kaksi todistajaa. Pappi huolehtii vihkimisen kulusta.

Maistraatissa solmitulle avioliitolle voidaan pyytää siunausta evankelis-luterilaisen perinteen mukaisesti. Tilaisuus muistuttaa kirkollista vihkimistä. Merkittävin ero on kysymysten sanamuodossa, koska siunausta pyydetään jo solmitulle avioliitolle. Avioliiton siunaaminen

Kirkkohäihin liittyy tapakulttuuria, joka ei ole varsinaisesti osa vihkimisen kulkua. Näitä ovat myös tapa saattaa morsian sulhasen luo ja suudelma aviopuolisoiksi julistamisen jälkeen. Monet muutkin tavoista ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa hääperinteessä.